Sadonkorjuu

Kaikki jutut#SuuntanaomavaraisuusReseptit
Kirjoittaja: Nina Sointu

Taas on se aika vuodesta kun pitäisi purkittaa, pikkelöidä, keittää hilloja ja kuivattaa sieniä. Säilöä asioita.

Tämä on se hetki, josta eniten ja vähiten pidän.

Ps. Jutun lopussa Salsa verde resepti raaoille tomaateille.

 

Niin se vaan on, että mieluummin kylvän, kasvatan ja kerään kuin jatkojalostan niistä saaduista raaka-aineista mitään mikä säilyisi pidempään kuin viikon. Rakastan tehdä ruokaa kun voin käydä keräämässä kasvimaalta tuoreet yrtit ja taittaa mukaan juuri sopivan kokoisen kesäkurpitsan ja kasata salaatin milloin mistäkin sillä hetkellä herkulliselta näyttävästä lehtivihreästä. Pyrin kaikin keinoin välttämään sadonkorjuun ruuhkahetkeä, jolloin samanaikaisesti käsissä on paljon raaka-ainetta jotka eivät säily ilman että niistä tekee heti jotain.

Tietenkään samanaikaiselta kypsymiseltä ei voi välttyä ja silloin on pakko keksiä mitä kerätystä sadosta tehdään jotta mitään ei mene hukkaan. Pyrin minimoimaan työn ja maksimoimaan hyödyn joten meidän ensisijainen tapa kuluttaa sato on syödä se heti. Saatamme syödä iltapalaksi ja aamupalaksi pelkkiä marjoja ja hedelmiä. Ei “ripaus tuoreita marjoja puuron päälle” vaan kunnon kulhollinen luumuja, kaksi omenaa per nenä ja vielä marjasmoothie päälle joka koostuu vain marjoista ja lorauksesta vettä. Sillä tavalla syötynä saadaan isokin sato käytettyä ennen kuin ehdimme kissaa sanoa. Olisihan se toki kiva talven pimeinä hetkinä kaivaa pakastimesta esille karhuvatukkalaatikko ja fiilistellä mennyttä kesää, mutta koska tuore karhunvatukka on vaan ylivoimaisesti paremman makuista kuin sen pakastettu versio, niin olemme valinneet vetää loppukesästä karhunvatukkaöverit. Ja aivan kuten jouluruokaakin, vatukkaa syödään niin paljon että sitä tursuaa ulos korvista jotta tuota pyöreää mustaa palleroa ei välttämättä haluakaan nähdä vuoteen.

 

Ehdottomasti minun lempitapani säilöä hedelmäsato on käydä viemässä niitä mehustamolle. Meiltä noin parinkymmenen minuutin päässä sijaitsee paikallisten maaseutunaisten yhdistyksen pyörittämä mehuasema, jossa saa näppärästi puolessa tunnissa pastöroitua ja pussitettua 100 kiloa omenoita mehumuotoon. Omenat kerätään edellisenä iltana tai samana päivänä ja sitten vaan roudataan omenat varattuna aikana paikan päälle. Puoli tuntia myöhemmin takakontti on täynnä mehua. Hintaa oman pihan omenamehulle tulee tällä tavalla tehtynä noin ~1,60€/litra (litrahinta riippuu miten mehukkaita omenat ovat puristushetkellä, hieman raaoista saa paremmin mehua kuin täysin tai ylikypsistä), mikä minusta on oikein passeli summa sille miten helppoa valmiin mehun saaminen on.

Mehustamolle viedessä mehun teko sujuu sutjakkaasti.

 

SALSA VERDE CON TOMATES VERDES*

Koska aika monella muullakin näyttää tomaattisato jäävän raa’aksi joten tässä resepti joka oli go-to-ohje asuessani Costa Ricassa. Alkuperäisessä reseptissä käytetään tomatilloja, mutta jos niitä ei satu omalla kasvimaalla kasvamaan niin tomatillot voi korvata raaoilla tomaateilla.

Tarvitset
- raakoja tomaatteja
- paljon, paljon tuoretta vihreää chiliä. Tässä enempi on parempi ja jos ei chilit riitä, niin voi käyttää kuivattuakin
- sipulia
- valkosipulia
- suolaa
- limemehua

Laita tomaatit, chilit ja kokonaiset valkosipulinkynnet kattilaan ja lisää vettä pohjalle niin, että ainekset ei ihan peity veteen. Keitä miedolla lämmöllä kunnes kaikki ovat pehmenneet. Tomaatit ei saa kuitenkaan mennä muussiksi. Valuta vesi erilliseen astiaan. Laita tomaatit, chilit, valkosipulit ja sipulit tehosekoittimeen ja soseuta. Lisää suolaa ja limen mehua maun mukaan. Jos seos on liian kiinteää, lisää hieman keitinvettä. Sen jälkeen salsa jääkaappiin vetäytymään. Kylmä salsa on käyttövalmis. Valmista lopputulosta voi pakastaa pikku purkkeihin ja sulattaa esiin tarpeen mukaan.

Aitoon latinotapaan ei tässä ohjeessa ole tarkempia määriä kerrottuna. Doña Adriana, jonka keittiöpuuhia sain Costa Ricassa asuessani seurata, sanoi määrien olevan epäolennaisia salsaa tehdessä. Lähetän sinut siis mututuntumalla seikkailemaan kohti salsan maailmaa! 😘

*Disclaimer: Ennen kuin järkytyt siitä, että tarjoilen vinkkejä vihreiden tomaattien käyttöön ja linkität Eviran suosituksiin olla syömättä niitä koska “vihreät tomaatit ovat myrkyllisiä”, niin jaan tässä muutaman jutun. Totta on, että Ruokaviraston linjaus on kieltää kaikilta kokonaan raakojen tomaattien käyttö. MUTTA, esimerkiksi Ruotsin vastaava laitos, Livsmedelsverket ei kiellä vihreiden tomaattien syöntiä eikä ole listannut raakoja tomaattia riskilistalle.

Euroopan elinturvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut elintarvikkeissa olevia glykoalkaloidien riskejä. EFSA ei ole löytänyt juurikaan tutkimustuloksia tomaattien myrkyllisistä glykoalkaloideista, ei elintarvikepitoisuuksien tai mahdollisten ihmisiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten osalta. EFSA ei ole myöskään todentanut riskejä jotka liittyisivät kypsymättömien tomaattien syömiseen. EFSA:n tutkimuksissa on kuitenkin todettu:

  • Raa’at tomaatit sisältävät vähemmän glykoalkaloideja kuin vihreät perunat

  • Näiden pitoisuus tomaateissa vähenee mitä enemmän tomaatti kasvaa ja kypsyy

  • Tapauksia, joissa ihmiset sairastuivat kypsymättömien tomaattien syömisestä, ei löytynyt

  • Herkkävatsaisilla voi ilmetä ongelmia, esim. ripulia, jos syö paljon raakoja tomaatteja

Maailmalla raakojen tomaattien käyttö on arkista ja varsinkin (Väli-)Amerikkalaiset tv-ohjemat, ruokalehdet ja nettisaitit tursuaa erilaisia reseptejä. Käy tutustumassa niihin vaikka näiden googlehakutulosten kautta>>

 

Tämä kirjoitus on osa #suuntanaomavaraisuus -yhteispostaussarjaa. Lue alta lisää.

Nina Sointu
Seuraava

Kaverille kanssa